Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:128479 kpl

Hampaiden korvaaminen proteettisesti

<< Takaisin

Hammasprotetiikkaa käytetään hampaiden kruunun tai koko hampaan korvaamiseksi.

 

Proteeseja on useita erilaisia tyyppejä:

A. Kiinteästi omiin hampaisiin kiinnitettävät proteesit

1 Laminaatti

  • yleensä etuhampaan/hampaiden etupinnalle laitettava posliinista tehty ohut kuori
  • käytetään korjaamaan hampaan väriä tai muotoa tai joissain tapauksissa hampaan etupinnan asentoa hammaskaarella
  • tehdään laboratoriossa hammaslääkärin asiakkaan hampaistosta ottamien muottien päälle ja hammaslääkäri vastaanotolla kiinnittää muovipaikka-aineella hampaan pinnalle
  • hammasta yleensä hieman hiotaan kiilteenpinnalta ennen jäljennösten ottamista

2 Kruunu

  • korvaa vahingoittuneen hampaan terän
  • tehdään joko kokonaan posliinista tai siten että kultarungon päälle poltetaan hampaanvärinen posliinipinta
  • jos hampaan ydin on elävä, kruunu tehdään pilariksi hiotun hampaan päälle
  • jos hammas on juurihoidettu (ydin on kuollut), kruunu tehdään omaan juureen kiinnitetyn nastapilarin päälle (="nastahammas")
  • tekninen työ tehdään hammaslaboratoriossa
  • hammaslääkäri hioo siltapilareiksi tarvittavat hampaat, ottaa muotit, sovittaa välivaiheet ja kiinnittää kruunun omalla vastaanotollaan

3 Silta

  • käytetään korvaamaan hammaskaarelta puuttuvia hampaita yhdistää omiin hampaisiin tehtyjä kruunuja toisiinsa niiden välissä olevien hampaan mallisten väliosien avulla sillan runko tehdään kultaseoksesta ja ulospäin näkyvä pinta tehdään hampaanvärisestä materiaalista, useimmiten posliinista
  • silta kiinnitetään omiin hampaisiin /juuriin sementoimalla, joten se ei ole irrotettavissa ja toimii suussa kuten omat hampaat
  • sillalla voi korvata myös useamman kuin yhden puuttuvan hampaan, mutta silloin yleensä myös siltapilareiksi tarvittavien omien hampaiden määrä kasvaa

4 Kevytsilta

  • voidaan korvata yksittäinen hammas sellaiselta alueelta, jossa ei ole kovaa purentarasitusta ja johon kevytsillan runko saadaan mahtumaan
  • rakenteeltaan tavallista hammassiltaa yksinkertaisempi
  • viereisiä tukihampaita ei yleensä hiota lainkaan tai hiotaan vain hieman kiillettä tukihampaiden kielenpuoleisesta pinnalta
  • jäljennöksen perusteella hammaslaboratoriossa valmistetaan metalliseoksesta runko, johon kiinnitetään posliinista tai muovista valmistettu hammas puuttuvan hampaan kohdalle

B. Irrotettavat proteesit

1 Irrotettava osaproteesi

  • a. rankaproteesi:
    • metallirunkoinen osaproteesi
    • runko valetaan kromikoboltista jäljennösten perusteella
    • akryyliset proteesihampaat kiinnitetään runkoon ikenen värisellä akryylillä
    • tukeutuu omiin hampaisiin ja istuu suussa hyvin ja tiukasti
    • suositellaan erityisesti sellaisiin tilanteisiin, joissa omia hampaita on vielä kohtuullisesti jäljellä
  • b. levyosaproteesi:
    • valmistetaan kokonaan ikenen värisestä akryylistä johon kiinnitetään akryylihampaat
    • tukeutuu suun limakalvoon
    • pysyvyyttä voidaan parantaa lisäämällä proteesiin metallisia koukkuja eli pinteitä, jotka kiinnittävät proteesin omiin hampaisiin
    • soveltuu parhaiten tilanteisiin, joissa omia hampaita on hyvin vähän jäljellä

2 Kokoproteesi

  • kun kaikki hampaat on poistettu tarvitaan kokoproteesia
  • akryylirunkoinen, hampaat myös akryylistä
  • nojaa suun limakalvoon ja pysyy suussa tiiviytensä avulla
  • pysyvyys yleensä heikkenee leukaluiden sulautumisen seurauksena. (Leukaluu mataloituu ajan mukana kun hampaat on poistettu)

C. Hammasimplantit

  • tarkoitetaan leukaluuhun istutettua titaanista keinojuurta, jonka päälle tehdään kruunu (tai kahden implantin varaan asetetaan silta)
  • tämän avulla voidaan korvata joko yksittäinen hammas tai useampia hampaita
  • voidaan myös parantaa kokoproteesin pysyvyyttä laittamalla implanttijuurien ja kokoproteesin väliin "neppari"

Proteesien hinta on riippuvainen niiden tekemiseen tarvittavien käyntien määrästä, työn määrästä ja materiaalikuluista. Yleensä irtoproteesit ovat halvempia kuin kiinteät proteesit.

Protteettista hoitoa suunniteltaessa tarkistetaan tilanne, johon proteesia tarvitaan ja sen mukaan harkitaan siihen soveltuvia vaihtoehtoja. Myös jäännöshampaiston kunto ja asento saattaa asettaa omat ehtonsa proteesia suunniteltaessa.